UUDEN KIPINÄN NÄYTTELYT     27.1 – 14.2.2010   /   KULMA < Timo O. Nenonen: Pyhimyksen paikka auki – rei'itetty hopeapaju, mänty, bambu, 2009 >    <   takaisin näyttelykalenteriin Timo O. Nenonen Nippu kysymyksiä kaikesta veistoksia Galleria Uusi Kipinä, Kulma 27.1.-14.2.2010 Pääsääntöisesti olen tutkinut ja ihmetellyt teoksissani elämänilon ja kuolemanpelon välistä suhdetta. Asun ja työskentelen Turun suurimman hautausmaan kupeessa. Omakotitaloalue on yleensä hämmentävän hiljainen. Katsellessani kotipihalla lasteni leikkejä, kuulen päivittäin hautausmaalta kantautuvan kuolinkellojen soiton. Kellot kuuluvat hyvin myös työhuoneelleni. Puolisoni työskentelee pitkäaikaissairaanhoidon parissa, jossa kuolema on koko ajan lähellä. Lasten puhdasta riemua ja uuden oppimista kuoleman kolistellessa naapurissa. Tämä ristiriita antaa minulle polttoainetta taiteen tekoon. Teoksissani voi nähdä käsite- ja ITE-taiteen sekä teollisen muotoilun vaikutteita. Läsnä on myös kiinnostukseni kankeaan mekaniikkaan. Materiaalin valinta on minulle tärkeä osa teoksen sisältöä. Materiaalilistassa on suurin piirtein kaikenlaista kuvanveiston perusroinaa. Käytän mielelläni myös huonoiksi väitettyjä materiaaleja , tällöin käytän lähtökohtana heikkouksien kääntämistä voimavaraksi. Kuten nyt vaikka lastulevy, tuo rakennusmateriaalien lenkkimakkara, johon laitetaan palat mitkä eivät muualle kelpaa. Painavaa, aiemmin jopa myrkyllistä, heikkoa verrattuna esim. puuhun eikä kestä kyyneleitä. Sekä hopeapaju jota yleisesti pidetään roskapuuna ja pehmeytensä takia kelvottomana veistoon. Käytän puun pehmeyttä hyödykseni esimerkiksi teoksessa: "Pyhimyksen paikka auki", jossa olen muokannut puun pintaa kymmenillätuhansilla rei'illä. Johtuneeko sitten savolaisuudestani vai mistä lie, mutta usein töihini ilmestyy joku henkinen mutka tai ajatuksellinen alakierre. Huumoria lorahtaa vakavien teosten pinnalle aivan huomaamatta.  <   takaisin näyttelykalenteriin